Empaattikouluttaja Sini muuttuu paperiksi. Kuvaaja Sanna Tennberg.
Toisella
tapaamiskerralla tutkimme ja ruumiillistimme paperia. Tilaan levitettiin iso
paperirulla, jonka jälkeen jokainen osallistuja sai käydä repäisemässä siitä
palasen. Tämän jälkeen paperia tutkittiin erilaisin keinoin. Paperinpalaset
yhdistettiin isoksi kokonaisuudeksi. Tapaamisen lopuksi ruumiimme muuttui
paperiksi.
Apukouluttajan
havainnointia työskentelystä:
”
Ensiksi paperinpalasen kanssa tutustutaan. Miltä se näyttää, tuoksuu, maistuu,
tuntuu. Otetaan kontaktia ja leikitellään. Vertaillaan muihin paperinpaloihin
ja sovitellaan niitä yhteen. Jotkut paperinpalat hakeutuvat selvästi
vertaistensa joukkoon. Ne sopivat muodoiltaan hyvin yhteen tai niillä on jokin
yhteinen teema. Näen kuinka paperinpalaset ohjailevat nyt harjoitteeseen
osallistujia - ne saavat aikuisetkin leikkimään. Kun paperinpalasista aletaan
muodostaa kokonaisuutta, näen jonkinlaista hartautta ja vakavuutta.
Hiljentymistä tekemisen äärelle. Keskittymistä tähän hetkeen ja aitoon läsnäoloon.
Kokonaisuutta on lupa muuttaa, yksi tekijöistä siirtää hieman yhtä paperia ja
muut nyökyttelevät hyväksyvästi. Kun paperia aletaan ruumiillistaa, näen miten
osallistujat ikään kuin tunnustelevat miltä paperista tuntuu, kun se rytistetään,
heitetään lattialle tai sitä puraistaan. Liikutun.”
Treeneissä
sanottua:
”...
omasta paperinpalastaan oli vaikeaa luopua ...”
”...
oli hauskaa leikkiä, vaikka se oli pelkkä paperinpala ...”
”...
oliko meillä roolit, esitimmekö jotakin?”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti